LIN4-kurssin seminaari

Havainnot LIN4-kurssin seminaarista 9.3.2016

Osallistuin itse etänä AC:n kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja siellä Finnairin loungessa käytettävissä olevan MAC-työpisteen (on muuten hieno; näitä on täällä 4 kpl omissa pienissä kopeissaan) kautta. AC:n toiminnallisuuksissa tavanomaisia ongelmia kuten äänen kuulumattomuus tai huono kuuluvuus, äänen kierto ym. Vieraan laitteen käyttö tuotti lisähaasteita. MAC esimerkiksi tunnisti headphonen, mutta en saanut sitä toimimaan. Jouduin siksi käyttämään koneen ulkoista mikrofonia ja kaiutinta.

Kuuluvuus etänä on asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Jokaisen esiintyjän tulisi siirtyä aivan  mikrofonin viereen tai käyttää siirrettävää mikrofonia. PC-näppäinten käyttö mikrofonin lähellä kuuluu ajoittain vomakkaammin kuin puhe.

Toisen etäosallistujan kuva- ja ääniyhteys putosi muutaman kerran pois.

Paikalla olevan osallistujan puheenvuoro oli kuuluvuuden vuoksi miltei mahdoton kuulla. Toisen etäosallistujan puheenvuoro kuului erinomaisesti; näin vaikka hän ei käyttänyt kuulokemikrofinia.

Vahvat epäilyni AC-yhteyden käytettävyyteen digitaalisen opetuksen tukena eivät tässäkään tapaamisessa lieventyneet. Kuuluvuus on merkittävä ongelma, johon voisi löytyä ratkaisuja sekä paremmasta tekniikasta että erityisesti huomiosta sen käyttöön. Jokaisen puhujan tulisi puhua mikrofonin kautta.

Mentorin kanssa käsittelimme aikaisemmin oman kurssisuunnitelmani varsin yksityiskohtaisesti. Tässä seminaarissa kommentit - varmaan yhteyksien haasteellisuuteen liittyen - jäivät varsin vähäisiksi.

LIN4-kurssin esittäytyminen

Esittäytymiseni löytyy .epub -kirjamuodossa allaolevan linkin takaa :)

https://drive.google.com/open?id=0B6-nbuZ63uhsWlRPWFBBNFRzLWc

Digileiri 16.2.2016

This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

Käyttöoikeudet alkuperäisen aineiston mukaisesti

 

Digileirin ensimmäisen päivän reflektio

• Lukuisten sovellusten läpikäynti on aina uuvuttavaa. Puutuminen tulee noin kolmannen sovelluksen kohdalla. Siksi on olennaista löytää nopeasti oma konkreettinen käyttötarve. Se motivoi paneutumaan ominaisuuksiin ja käyttöön.
• ThingLink -kertaus oli hyödyllinen. Sen pohjalta on helppo jatkaa käyttöä.
•  TL-käytöstä tarkemmin http://www.petestockley.com/omniaonline/thinglinkin-kaytto-ryhman-jasenena/
• Sanapilviohjelmille löytyy monenlaisia käyttötarkoituksia. Wordle yksi näistä. Pakotetut mainokset ja maksullisten jatkosovellusten tyrkytys häiritsevää.
• Monet ohjelmat / appsit jäivät maininnan varaan. Ehkä tutustumisen arvoisia.
• AnswerGarden
• Padlet
• Linkkien lyhenämissovellukset
• Osaan.fi
• Tiimiopettajuus (teema)
• Poplet (mindmap-sovellus) - vertailu MindMapperiin?
• Visumo (3D-oppimisympäristö)

• Käännetyn luokkahuoneen mallia voisi ja kannattaisi käyttää myös tämänlaisessa opetuksessa.
• Materiaalien löytämisessä verkosta joitakin haasteita. Kannattaa selkeyttää. 

Digileirin toisen päivän reflektio

• Käsiteltiin useita kiinnostavia sovelluksia 
• Omnialla ja linkkien takana hyviä ohjeistuksia käytettäväksi tai malliksi
• StripDesigner ja BookCreator tai vastaavat heti käyttöönotettavissa
• Opettajan digitaalisen osaamisen osaamismerkit -teemaan palaan

Pedagogisen digiosaamisen ABC 

Esko Lius

• Design thinking: miten palvelu kohtaa käyttäjät / opiskelijat
• AHOT
• Yksilöllisen etenemisen mahdollistaminen opinnoissa
• Ohjauksen järjestäminen eri ympäristöissä

• Yhteisten tutkinnon osien integrointi kokemusten perusteella haastavaa
• Jaettu opettajuus ja ohjaajuus olennaista
• Johdon tuen ratkaiseva merkitys opettajien käyttäytymisen muuttamisessa

 

• Roolipelit, digitalisoitu draama - tähän suuntaan ehdottomasti
• Tässä kuvitteellinen tavaratalo, jossa opiskelijoilla omat roolinsa; viikottaiset tehtävät, asiakaspalvelu, markkinointi, yllätystilanteet
• Mobiilikäyttö, roolipeli ja oikea Facebook-sivu
• Kuvan linkin takana OPH:n hyvät käytännöt manuaali

• Blogi korvaa kokoavana ohjausympäristönä joskus Moodlen
• Thinglink Omniassa uutena käytössä

• ADOBE CONNECT
• AC toimii Omniassa hyvin - miten se on mahdollista??
• Ohjeet: Omnia online.fi / adobe connect
• Mikit ja kamerat eivät voi olla päällä samaan aikaan AC:ssä

• Monilla muillakin AC-ongelmia --> tämä järjestelmä ei siis ilmeisesti ole luotettava!!

• Moodle Collaborate / Moodlerooms'in ominaisuus - parempi kuin AC?

Digitarina tarkoittaa tässä opetusvideon tekemistä. Videon tekemisen prosessi.

Tätä kuvaa ei ehditty kuin vilkaista.

MOBIILIOPPIMINEN

 

• CC-kuvat

Strip Designer -harjoitus

Strip Designerilla voi tehdä sarjakuvia.

Book Creator

• ePub -kirja - tämä tehtiin tällä kertaa
• ePub v. 2 (pdf + audio); v. 3 (pdf + audio + video)
  
• iBooks v.1 ja v.2
• pdf
• ePub ehkä toimiva versio; kokeilu käyttäjien kanssa
• tallennus 
• .mov toimii vain applella
• .mp4 - varma toiminta
• .m4v - varma toiminta
• .avi
• .mpeg

 Tässä seuraavassa kohdassa nettiyhteys lakkasi toimimasta

• export as ePub
• tallennus Google Drive'en, jossa luodaan linkki
• QRDriver'in avulla luodaan linkistä QR-koodi
• QR-koodi jaetaan tulosteena (tässä tapauksessa siis)

eKirjan osoite
https://drive.google.com/open?id=0B6-nbuZ63uhsOTFGOGQ4bGtUWkU

Lisätty todellisuus

Aurasma -esittely https://docs.google.com/presentation/d/1Fyl6td_quMrVPfBg3yrGcSEUBjejEb9gjUNkOh9hq70/edit#slide=id.p3 

OPEN BADGE -OSAAMISMERKIT

Osaamismerkit Omniassa -video https://youtu.be/49-VtHuXLSM 

• Osaamismerkit digiosaamisen tunnistamiseen. 
• Oppiminen Online

 

• Edellyttää soveltavan osaamisen tunnistamista

• Open Badge Passport 'paras suomalainen oppimismerkkien hallinnoinnin paikka'
• Open Badge Factory https://openbadgefactory.com/?gclid=CN3kp8SV_MoCFUh5cgodfqMBGw 

• Oppiminen onlineen ja merkkeihin kannattaa tutustua --> käytön soveltaminen?
• Merkkejä ja kokooma/metamerkkejä
• Oppilaitoksen päätös merkkien rakentamisesta (tässä Oulu, Hämeenlinna ja Helsinki)
• 2016 käyttöön neljällä pilottialalla - pilotointivaiheessa siis

• Mikä on merkkien yhteys opintopisteisiin?

• Eri oppilaitosten merkit ovat ei-yhteismitallisia 
• Siis riski päällekkäisyydestä olemassaolevan tutkintojärjestelmän ja sen kriteerien kanssa
• Myös esim. partiolaisten merkkejä
• Merkkien käytössä sekä oppilaitosnäkökulma (vahva painotus) että yksilön elämänkaarinäkökulma (vielä jotenkin epämääräinen) että yritys/organisaationäkökulma

• Yliopistot ovat tulossa mukaan
• Mm. Helsingin yliopisto

• merkkien arvionti on työtä
• epäselvää kuka maksaa työstä

• katso digileirin blogista konkreettisia ehdotuksia haettaviksi merkeiksi

AVOIMET AINEISTOT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Esko Lius, Omnia

Avoimet oppimisresurssit (open educational resources) vakiintunut käsitteeksi.

 Oppimisaihio (learning object, educational resource) - yhden asian opetteluun tarkoitettu aineistl

HUMAK -tavoite kaikki opetus mahdollista suorittaa 2018 verkostossa

Vuorovaikutus keskeinen kysymys

CC-materiaalien käyttö ja teko

Omnian perusjärjestelmät Moodle + Office365. Kaikki muut opettajaohjasteisesti käytössä.

Omnian tekijänoikeusohje https://docs.google.com/presentation/d/1EySOXw0z3lTtB6e_6JV6auQnm_au382HeoYx81t8NOY/edit#slide=id.ge4cffa175_0_46

"Kaikkea voi käyttää kunhan varmistaa luvan."

Itse julkaistessa CC-lisenssivalitsin - sieltä koodi sijoitettavaksi nettisivulle, jossa materiaali sijaitsee - koodi sijoitetaan

Kuvien CC_tiedot olisi tarkoituksenmukaista upottaa metatiedostoon - miten?

 

Digileiri 15.2.2016

This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

Kokeilin tätä CC-merkin upottamista. Voimassa siis alkuperäismateriaalin mukaisesti.

Tässä blogitekstissä reflektoin InnoOmnian Digileirin kokemuksia.

Materiaalit löytyvät verkosta https://digileiriespoo.wordpress.com/ 


Luokassa tapahtuvassa verkkoa monipuolisesti käyttävässä opetuksessa olisi erittäin hyvä, jos kaikki materiaalit löytyisivät jo esityshetkellä myös verkosta. Nyt kehotettiin seuraamaan myös omalta koneelta, mutta materiaalit olivat siellä vain rajallisesti.

Liikkeelle lähdettiin perinteisellä luennolla osaamisperusteisuudesta käytännössä (Leena Vainio). Tekemisen ja kokemuksen olennainen merkitys opp imisessa tosin mainittiin.

Oppimisperustaisuudesta esitettiin hyvin täyteen ahdettu kuva. Olen todennäköisesti samaa mieltä sisällöstä. Esitystapa on minusta ahdistava. Liian paljon dataa; en oikein pysty omaksumaan ydinsisältöä.

Tuli tarve googlata osaamisperustaisuus oppimisessa -teema. Sieltä löytyi selkeä ja mieltä rauhoittava määritelmä (Leila Lintula, Metropolia).

Twitterin käyttöä oman osaamisverkon rakentamisessa painotetaan. OK.

Digitaalinen oppiminen Omniassa -sivu näyttää selkeältä ja toimivalta.

Suomalaisen koulun menestystarina -kirja mainittiin.

Harjoiteltiin artikkelin liittämistä suoraan reflektioblogin osaksi. Tässä tapauksessa sen pitäisi tapahtua kurssin blogin osalta lähettämällä viesti osoitteeseen xino999cupa@post.wordpress.com
Vastaavalla tavalla on mahdollista kirjata muistiinpanoja myös tänne bloggeriin. Sitä mietin mistä löydän vastaavan sähköpostiosoitteen bloggeria varten. Hallintopaneelista kuulemma; siellä tulee antaa lupa tällaisten postausten tekemiseen.

Havaittiin tukiaseman kapasiteetin riittämättömyys luokassa, jossa n. 25 henkeä ja jokaisella vähittään 2 verkkolaitetta. Itselläni PC, iPad ja iPhone käytössä. Tämä luonnollisesti aihetta huomioida tulevissa luokkatilojen teknisissä vaatimuksissa.

Visuaalisen oppimisen palveluja ThingLink ja Sway.

Sway is a digital storytelling app for work, school and home that makes it quick and easy to create and share interactive reports, presentations, personal stories, and more. Add your content, and Sway will do the rest.

Päätin paneutua jo tuttuun ThingLink'iin paremman käytön hallinnan varmistamiseksi.

Kuvaan mahdollista tehdä musta reunaraita, josta hotspotit erottuvat paremmin.
Oppilaitoksen tili? Meillä ei taida olla?Harjoiteltiin ThingLink -editointia. Käyttötauon jälkeen tarpeen vähän miettiä, mutta onnistuu kyllä. Myös opiskelijat voisivat käyttää TL-ohjelmaa vaikka oman oppimisen osoittamiseen.


Mobiilioppimisen tekninen toimintaympäristö

• mihin hyöty laitteiden käytöstä perustuu?
• mistä löytyvät 'timanttiset' parhaiten käyttöön sopivat appsit ja palvelut?
• käytön kokonaisprosessi olennainen näkökulma
• kustannukset vs arvo - monilaitekäyttö kallista
• SAMR-malli -SAMR stands for Substitution, Augmentation, Modification, and Redefinition (kannattaa kertoa avaintermit kuulijoille)

• lisätty todellisuus helpompaa mobiililaitteessa
• verkon pääsyn varmistaminen ja analytiikka tarpeen analysoimiseen ja varmistamiseen
• BYOD-minimivaatimukset sähköposti, selain, kamera - lytyvät kaikista

UnelmaHOPS

•  unelmahops.com
• kootaan oman oppimsipolun tärkeimmät kohdat esiin ja tehdään näkyviksi
• liikkeelle tavoitteesta eli unelmasta

LIN4-aloitukseen ja mentorikeskusteluun liittyviä pohdintoja

Digitaalisen metodi- ja pedagogisen osaamisen pohdintaa HOPS-suunnitelman tekoon liittyen. Digitalisaatiset applikaatiot sisältävät suuren määrän erilaisia logiikkoja ja harvoin käytettynä kulloisenkin järjestelmän käyttö tuottaa usein tarpeettoman paljon pohdintaa. Näin lisäksi vielä jos, kuten minulla, ajatus on että ilman manuaaleja tulee selviytyä mahdollisimman pitkään. Oletus on, että ohjekirjojen kanssa menee liian paljon aikaa ja/tai ne antavat ratkaisua väärään ongelmaan.

Näin siis vaikka tämän bloggerin käyttö pienen tauon jälkeen tuotti pienen pohdinnan. Salasanaohjelmasta huolimatta näiden avaimien löytäminen ei välttämättä onnistu. Tästä päästään käytännön osaamistarpeeseen, joka on ohjelmien käytön pienet olennaiset yksityiskohdat. Ne tulisi hallita, mutta niiden opetteluun voi käyttää vähän vähemmän aikaa kuin minimin.

Verkkovempaimet ovat monimutkaisia ja olen itse tehnyt tästä maailmasta omalta osaltani vähän vielä hankalamman, kun olen vuosien ajan toiminut sekä PC että Mac -laitteilla. Siinä ei tietenkään ole mitään järkeä. Tuutumättömyys molempien laitteiden ominaisuuksiin - sangen alkeellisiahan ne ovat - on vaan jotenkin johtanut tähän. Kaksikielisyyttä vai puolikielisyyttä, sitä voi miettiä.

Tärkeä oppimishaaste on digitaalisen pedagogiikan teoriamallien ja niistä johdettujen käytännön ratkaisujen osaamisen syventäminen. Kiinnostavia ratkaisuja joita etsin on vaikka virtuaaliympäristössä toteutettava draamaopetus. Tällaista voisi tapahtua vaikka kuvan lasien ja sopivien ohjelmaratkaisujen kautta. Opetusrobotiikka on toinen syventymisalue.

Esittäytyminen: 

Digitaalisen opetuksen kehittäminen (LIN4)

Tritonian Edulabin Learning in Networks (LIN4) -kurssilla kehitetään digitaalista oppimateriaalia ja digitaalista opetusta sekä osallistujien valmiuksia tukea kollegoita mentorina muutoksessa kohti digitaalista, verkostomaista ja monimuotoista opetusta. Nämä asiat ovat tärkeitä ulottuvuuksia vastuullani olevan Yliopiston digitalisaatio -hankkeen toteutuksessa.

Tässä blogissa tarkoitukseni on - nyt LIN4-kurssiin liittyen - pohtia vapaasti digitalisaatioon ja digitaaliseen opetukseen liittyviä asioita.

Digitalisaatio on termi, jolla on enemmän kuin riittävästi tulkintoja ja sisältöjä. Alla NMC Horizon Higher Education Edition 2015 -raportin pohjalta muokattu malli, jonka kautta on mahdollista tulkita opetuksen digitalisaation tilannetta ja haasteita.

Digitalisaatio ei missään tapauksessa ole pelkästään teknologoita; pikemminkin paljon jotakin muuta. Teknologiat kuitenkin tuovat uusia mahdollisuuksia opetuksen toteuttamiselle ja näitä voidaan odottaa erilaisilla aikajänteillä. Trendit ilmentävät sitä, miten kiinnostus erilaisten opetuksellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen leviää. Haasteet ovat luonteeltaa erilaisia; helppoja (kuten vaikka sulautetun opetuksen määrän lisääminen toteutuksissa) ja myös hyvin haastavia (esimerkiksi opetuksen painoarvon lisääminen ja hyvästä uudenlaisesta opettamisesta palkitseminen).

LIN4-kurssin lähijaksot striimataan ja näin mahdollista osallistua myös etänä. Tarkoitus on samalla kehittää lähi-etä-opetuskäytäntöjä. Jos/kun opettajia on riittävästi paikalla, niin chattia voi käyttää etäosallistujien keskustelun kanavoimiseen. Joku vetäjistä tai joku vastuutettu osallistuja seuraa chattia ja nostaa sieltä teemoja lähikeskusteluun. Olen käyttänyt tätä johtamisen kurssilla, jolla samanaikaisesti suurehko määrä lähi- ja etäopiskelijoita (30+30) ja malli toimi hyvin.

Opetusvideoiden tekemisestä studioympäristössä minulla on kohtuullisesti kokemusta. Tämä on mainio malli ja mahdollistaa korkealaatuisen opetusaineiston tuottamisen. Nyt minulla on rinnalla tarve kehittää iPhonen käyttöä vidoiden tekemisessä. Sillä saanee aikaan sopivan karkeaa ja samalla hyvälaatuista aineistoa missä ja milloin tahansa. Tämän osaamisen kehittämiseen etsin ideoita. Tekniikan kanssa voinee tehdä jotakin. Tässä ajatus jonkinlaisesta kehittyneesta kameran stabiloivasta selfie-stickistä olisi kiinnostava. Olen kuullut, mutta en vielä löytänyt tällaista.

Pohdinta jatkuu ...

An autopsy to biohacking #edcmooc

Quantified self and biohacking - this is the fad today. What is it all about? Biohacking means constant (or close to) follow up of a variety of bodily functions: heart rate, sleep quality, stress level etc. The amount of instruments available to do these measurements is wide and broadening rapidly. It is possible to follow up many things taking place in your body. It is also possible to evaluate what may happen in the future, e.g. through dna analysis and recognition of hereditary diseases.

The mental mindset related to biohacking seems to be an issue to observe. Biohackers are seen to indetify themselves with transhumansit ideologies, an belief that it is both possible and desirable to so alter the human condition funfamentally through the use of technologies in order  to develop a superior post-human being. Biopunk mindsets are also involved, emphasizing do-it-yourself ideologies. Non-hierarchial (medical) science i.e. personal and individual science seems to be in focus too.

Measuring is one thing. It may be of interest (and fun) to follow up whatever seems to be relevant in relation to individual mind and body. Developing a new narcississtic religion around beliefs of super-human abilities to influence anything and everything inside your body sounds unrealistic and - well - a bit boring.

Sources:
http://en.wikipedia.org/wiki/Biohacking